Saturday, January 28, 2006

Vittuilemisen jalo taito...

Viime viikonloppuna sain kuulla kestäväni nyt paremmin vittuilua kuin aikaisemmin. Yllätyin kuulemastani, sillä mielestäni olen aina osannut ottaa vastaan piikittelyä. Mietin tätä asiaa muutaman päivän ajan, ja tulin siihen tulokseen, että syy miksi jotkut ovat luulleet minun suuttuvan vittuilusta, voi olla se että en ole jaksanut lähteä mukaan vittuiluun.
Tämä muutaman vuoden taantumavaihe vittuilussa on saattanut johtua lievästä stressistä ja muusta työuupumuksesta...tai sitten taitoni on ollut yksinkertaisesti vain ruosteessa.
Sillä sen minkä nuorena oppii, niin sen vanhana taitaa...Olinhan jo ala-asteikäisenä varsin kova vittuilemaan...ja vieläpä itseäni isommille...Tämä totuus paljastui minulle, kun tutkin vanhoja todistuksiani...kolmannen luokan opettajani oli kirjoittanut todistukseeni, että näsäviisastelu pois!
Auoin siis jo pienenä päätäni liikaa.
Vittuilemisen taito yhdistetään useasti naisiin, sillä me naiset olemme siinä selvästi miehiä parempia...ja varsinkin piilovittuilussa...Vittuileminen myös paljastuu selkeästi naisten lajiksi myös englannin kielisissä ilmaisuissa kuten "being a bitch" "to bich" tai "bitchy"...kyseessähän on selvästi narttuilu tai narttuileminen...
Ja huomaahan sitä useammin harrastavan vittuilua naisten kuin miesten kanssa...no okei...kyllä sitä miestenkin kanssa vittuilaan...mutta uskallan väittää ainakin omasta kokemuksestani, että silloin naisen ja miehen välillä on jokin eroottinen lataus...Ja haluan huomauttaa, että tässä ei ole kysymys nyt siitä, että sanoo jotain todella ilkeää miehelle jota inhoaa...sillä se on yleensä kerrasta poikki...tässä on enemmänkin kysymys jatkuavasta leikkimielisestä vittuilusta.
Joskus kyllä huomaa, että vittuileminen menee täysin överiksi ja tilanne karkaa käsistä...näin minulle kävi töissä näin presidentin vaalien alla...kun töissäni kaikki muut kannattavat saulia...ja minä tietysti Tarjaa...niin tämän tiimoilta harrastettu vittuilu meni pahasti yli...kun työkaveriltani paloi käämit ja hän lähti töistä suuttuneena sanomatta minulle mitään...
Olisiko tämä ollut se ensimmäinen erävoitto Tarjalle? Ja samalla myös minulle...vittuilun mestarille?

"Life's a bitch, and so am I"

No comments:

Post a Comment