Very Sexy

Tämä on taas niin...minua.

Mintulla on vauhti päällä ja kaikkea sattuu.

Olin tänään töissä...viisi tuntia kokonaisuudessaan.

Juoksen töihin, koska luento kesti kauan ja kaiken lisäksi vettä tuli kaatamalla.

Olin siis ihme vauhdissa ja tohotin suoraan menemään lastenosastolle.

Kyselin siinä ensin kuulumisia, ja aloin sitten hommiin.

Tyttöjen esillepano uusiksi.

Hommaa siis juuri viideksi tunniksi.

Kävin välillä syömässäkin.

En huomannut mitään erikoista.

Hämmensi kyllä vähän, 

kun miestenosaston 'pojat' kävi vähän väliä heittämässä jotain aivan typerää läppää nimestäni.

"Minttusuklaa, Minttu sekä Ville" yms.

Noh, mietin että väsymys niitä vaan vaivaa, ei muuta.

Kotiinlähdön aika.

Vaihdoin sitten rauhassa työhousujani normifarkkuihini,

ja kappas, työhousujeni takasauma oli melkein koko matkalta PURKAUTUNUT!

Olin siis työskennellyt iloisesti viisi tuntia esitellen samalla vaaleanpunaisia pikkuhousujani.

Kiva.

Ei ihme, että pojilla oli hauskaa.

Tosin olisi kyllä joku voinut tulla sanomaan.

Ainoa lohtu tai joku piriste tämän nolouden keskellä on se, 

että nämä olivat Victoria's Secretistä ostetut.

Ja juuri takana luki oranssilla 'Sexy'.

Että repikää siitä sitten...

Sydämeni osuman sai

Illalla oli hetki kun mietin, että voisin rakastaa tyttöä.

Siiri oli aivan ihana.

Miksei aina voisi olla AGK, koska kaikki esiintymiset ovat niin välittömiä ja aitoja.

Virheitä sattuu, ääni kuulostaa flunssaiselta, naapurit valittaa melusta ja känninen keski-ikäinen nainen saa kuin saakin Outi Heiskasen piirtämään hänestä muotokuvan kankaiseen liinaan.

Mutta silti täysillä vedetään, eikä se haittaa että ollaan vähän 'juovuskissa'.

Kesän viimeisiä lämpimiä öitä.

Kävelyä kaupungilla uudessa seurassa.

Pieni pala onnea.

Pizzaa ja Paratiisi.

Hetkellinen rakkaus Helsinkiin.

Ja sen ovat muutkin huomanneet, sillä baarit ovat täynnä.

Ratsastan päättömällä pollella kotiin.

Ja aion nukkua...vihdoinkin!

Kuiskaus

Tiedätkö hetken nimeltä hullun kaipuu
katsot aurinkoon sokaistumatta
pääsi lepää vasten tuulta
joka puhuu pienistä pojista
ja tytöistä maailman katolla
jonne kiipesit itsekin ilman lupaa

Oletko pelännyt liikaa pimeää
niitä hetkiä jolloin kirjoitit
nimesi jokaiseen ikkunaan
jos valo vielä sattuisi palamaan
kaikkina niinä aamuina
kun heräsit liian aikaisin hämärään

Mitä kertoisit aamukasteelle
joka aina kertyy lehdille
jotka laulavat varjojen takaa
saaden lapsesi hymyilemään
muistaisit elämäsi hetket
saaden tunteesi palaamaan

Oli hetki kun tämä kappale oli koko maailma...tai no ainakin iso osa.

Yksi rakkaista pianossa, toinen vierellä laulamassa.

Onni.

Olisinpa osannut nauttia siitä hetkestä silloin enemmän.

En osannut.

Enkä tiedä voinko syyttää vain itseäni siitä, että tätä hetkeä ei enää koskaan tule.

Voisinko enää laulaa tätä...yksin?

Sanotaan, että kellä onni on, se onnen kätkeköön.

Tämä hölmö kätki sen niin hyvin, että sitä ei ole sitten tuon hetken paljon näkynyt.

Hukkuikohan se kokonaan?

Toivottavasti ei...

Aamukaste

Olen ihan innoissani!

Vahingossa eksyin Raflaan ja kukas siellä lauleskelikaan uutta biisiä..

no tietysti Kokkosen siskokset.

Välillä äänirauta antoi osviittaa ja kannustusta sai pöydän miehiltä.

Taisi ainakin toinen olla jopa läheisempi kuin ystävä.

Kuulin mainittavan sanan 'aamukaste' ja odotan todella jännittyneenä uutta tuotantoa.

Olinko todellakin todistamassa sitä hetkeä, jolloin nuo niin (ainakin minua) koskettavat sanotukset saivat alkunsa.

Tässä, jos missä, Art Goes Kapakka!

Sittin' on the Dock of the Bay

Tästä se lähtee...

On pakko virallisesti todeta, että loppukesä on täällä.

Siis ihan ne viimeiset hengenvedot.

Mutta ei hätää...tyylillä mennään kuten aina, sillä Art Goes Kapakka on täällä!

Alkulämmittelynä toimi Grouse-kopiossa esiintynyt Veeti, 

joka oli aivan järjettömän hyvä syy olla istumatta villasukat jalassa kotisohvalla.

Hyvin veti.

Tänään vielä toivottavasti vältyn kotisohvalta ja villasukilta,

 ja saan kuunnella Reinon chilliä fiilistelyä Belgessä.

Samaan aikaan saisi myös ihastella kuorojen kierrosta 

ja varsinkin Out 'n Loud kiinnostaisi kovasti.

Mutta ei makiaa mahan täydeltä.

Sitten se onkin menoa 23.8 asti.

Tsekatkaa itse minne haluaisitte mennä, sillä taide on täällä.

Tämän vuoden ohjelmassa on juuri sopivasti minua kiinnostavia juttuja ja jos vielä saisi ystävistä seuraa niin tämä vain parantaisi tätä taidenautintoa.

Toivottavasti nähdään baarissa, sillä taide kuuluu kaikille!

Sisko ja sen veli

Hemmetin parisuhteet!

Sain kylmää vettä niskaani ja huonoa kohtelua, 

kun en suostunut lähtemään bisselle pariskunnan jatkoksi.

Pariskunnissa noin yleensä ei ole mitään vikaa, kun tulee melkein aina tutustuttua siihen miespuoliseen puoliskoon.

Miesten kanssa tulee toimeen vaikka pakolla.

Naiset on julmia.

Piilovittuilee ja kätkee oikeat tunteensa.

Puukottaa selkään sopivan hetken tullen, 

kun tuntuu siltä että naispuolinen ystävä on uhka parisuhteelle.

Tämä on niin nähty.

Siis tokihan poikkeuksia on.

Jotkut tytöt oikeasti ovat mukavia ja heidän kanssaan tulee toimeen.

Rehellisyys kunniaan.

Kertokaa, että olen edes himpun verran oikeassa.

Tai sitten tarkistan lääkitykseni ja olen hiljaa. 

Lähden bisselle ja muullekin. Piste.

Tällaisena kesäyönä

Kamat kyydissä on, etupenkkipaikasta riitaa

Pakkauduimme perjantaina siniseen Volvoon ja suuntasimme kohti Turkua.

Neljä tyttöä, kaksi kameraa, Antti ja kumppanit soittimessa.

Matkalla monta tuttua paikkaa: Sammatti, Lahnis, Kasvihuone ja tietty Pertteli.

Parkkis löytyi kirkon pihalta.

Parkkiaikaa sai Turussa neljällä eurolla maanantaihin asti.

Vitsi mikä kaupunki!

Avecin luovutus ja ns. pyörä.

Aikamatka viikinkien seurassa ja maittavaa (minus the hair and stuffed animals) ruokaa.

Rannekkeet ranteeseen ja teologien nähtävyydet.

Näytä mulle missä sulla on rusketusraidat!

Valitusvirsiä ja PMMP.

Kyllä ne vetää kovaa vieläkin, mut ne on niin äitejä.

Mikään ei ole niin kuin ennen.

Basisti on kuitenkin sama.

Kiitos siitä!

Pussikaljaa ja sipsiä Aurajoen rannalla.

Lisää teologeja.

Pizzaa, strippausta ja tekstiviestejä.

Ilta pimenee.

Viikate sivaltaa yössä, ja osa porukasta etsii taas pizzaa.

Päädyttiin lettuihin ja kahviin.

Lisää viestejä. Jätän kuitenkin vastaamatta.

Haluan nauttia tästä.

Valitaan muka hyvät paikat, mutta paniikkihäiriöhän siitä tulee.

Teinikyyneleet ja onneksi on ystävät, jotka lohduttaa.

Tällaisena kesäyönä en halunnut mennä nukkumaan.

Paikat sivummalta ja ei näköyhteyttä Joeliin.

No, ehkä ensi kerralla.

On aika lähteä kotiin ja lopettaa tämä kesäyö.

Vielä poseerausta Axe-miehen kanssa.

Pisut ja pesut.

Hei sisko pieni Helsinkiin.

Volvo suunnistaa yössä kotia kohti.

Pysyn hereillä laulamalla kasari ja ysärihittejä.

Ensin Kantsu, sitten Kruna ja Hertsika ja lopulta Marjis.

Puhtaat valkeat lakanat ja kaksi tuntia unta.

Aamulla kaamea krapula vaikka en edes juonut tippaakaan alkoholia.

Kahvia mustana, maidolla, kylmänä, kuumana.

Ja metroon.

Työt ja arki.

Kivaa oli, kiitos vaan kaikille mukana olleille roadtrippaajille!