-Olen Katja Kallion tyypeistä se katolinen ystävä, jolle voi tunnustaa sen,
että on juossut esim. Markus Pöyhösen perässä baarissa :D
-Nyt tiedän mitä ovat falafel pyörykät ja miltä ne maistuvat.
-"Ylämoroja" (siis tämä on minusta ihan paras suomennos high five:sta)
voi heittää myös tuntemattomien kanssa ja niin siis oikeastaan pitää tehdä ettei kenellekään tule paha mieli.
-Kaupungissa, jossa on asunut koko ikänsä, voi löytää uusia ihania paikkoja pitkillä iltakävelyillä.
-Yöllä on helpompi tehdä kaikenlaisia hämäriä tunnustuksia menneisyydestä:
"Kun vastaan tulee matkarakastaja raju, silloin menee taju"
-Ihminen joka vaikuttaa ensisilmäyksellä todella selvältä voi olla ihan jumalattomassa jurrissa
ja sammua bussipysäkin penkille
-11.11.2011 tulen olemaan ystäväni häissä, vaikka ystältä puuttuu vielä sulhanen.
Seuraavana vuonna on vuorossa omat hääni, tosin päivä on vielä vähän auki.
Monday, July 23, 2007
Saturday, July 21, 2007
Other people's significant others
Eilen tuli tavattua ystävän uusi poikaystävä.
Ja taas huomasin ajattelevani, että onpas siinä mukava poika.
Rupesin sitten ratikassa pohtimaan,
että mistä ihmeestä ystäväni löytävät nämä mukavat pojat ja tytöt?
Ovatko he mukavia vain olosuhteiden pakosta vai ihan oikeasti?
Miten on pidemmän päälle?
Tämä "onpas mukava poika/tyttöystävä"- käsite menee siis vielä hieman pidemmälle,
nimittäin siihen, että miten tämä poika/tyttöystävä käyttäyttyy tilanteissa, jossa minun ystäväni
poistuu esimerkiksi vessaan tms.
Miten hän ottaa tilanteen haltuun?
Laskeutuuko ahdistava hiljaisuus, jolloin molemmat vain toivovat,
että ystäväni palaisi mahdollisimman äkkiä.
Keskustellaanko mahdollisesti säästä, jotta sanottaisiin edes jotain, ja silti edelleen toivotaan ystävän pikaista paluuta.
Sellaisessakin tilanteessa olen ollut, että minut on täysin jätetty huomiotta ja poika otti puhelun omalle ystävälleen.
Näissä tilanteissa en enää ajattele, että poika/tyttöystävä on mukava.
Siis mukava varmaan ihmisenä ja mukava omalle kullalleen, mutta ei kyllä sitten loppujen lopuksi ota kaikkia huomioon.
Toki joku voisi tähän tokaista, että kyllä minunkin pitäisi pitää keskustelua yllä ja yrittää itse enemmän.
Ja kyllä niin teenkin, sillä vihaan ahdistavaa hiljaisuutta,
mutta jos toinen vetäytyy ylimieliseen hiljaisuuteensa tai pahimmassa tapauksessa rupeaa puhumaan puhelimeen,
niin kyllä se viesti on minusta aika selvä.
Sitten on nämä ihmepoika/tyttöystävät, jotka vain ovat niin herttaisia ihmisiä,
että he alkavat ihan luontevasti juttelemaan ja ovat aidosti kiinnostuneita muista ihmisistä.
Sellaisia, jotka vielä parin eron jälkeen moikkaavat ja kysyvät toisinaan kuulumisia,
vaikka heidän ei enää edes tarvitsisi. Ja joita oikeasti kaipaa kun se ero tulee,
vaikka he eivät seurustelleet sinun vaan ystäväsi kanssa.
Ja niitä, joista tulee minunkin ystäviä ja joille voi kertoa omista asioistaan häpeilemättä.
Siis pariskuntaystäviä!
Aina jaksetaan hokea, että sitä seurustellaan sen ihmisen kanssa, ei hänen ystäviensä kanssa.
Mutta onko tämä sittenkään ihan täysin totta?
Kyllä minä haluaisin tulla toimeen poikaystäväni ystävien kanssa ja samaa odottaisin häneltäkin.
Sillä, jotenkin minua häiritsisi todella paljon, jos ystäväni eivät pitäisi ollenkaan poikaystävästäni,
koska loppujen lopuksi he kuitenkin tuntevat minut ja haluavat minulle vain parasta.
Tämä ei ole kuitenkaan mikään ajankohtainen ongelma,
sillä tällä hetkellä minun on vaikea tulla toimeenomien poikaystävieni kanssa,
eli siis siitä että alkaisin seurustella ei ole mitään pelkoa. Olipa vaikeasti ilmaistu. Huh.
Yhtä kuitenkin toivoisin, nimittäin lisää pariskuntaystäviä, sillä pariskunnat on ihan parhaita.
Mutta siitä lisää joku toinen kerta...
Ja taas huomasin ajattelevani, että onpas siinä mukava poika.
Rupesin sitten ratikassa pohtimaan,
että mistä ihmeestä ystäväni löytävät nämä mukavat pojat ja tytöt?
Ovatko he mukavia vain olosuhteiden pakosta vai ihan oikeasti?
Miten on pidemmän päälle?
Tämä "onpas mukava poika/tyttöystävä"- käsite menee siis vielä hieman pidemmälle,
nimittäin siihen, että miten tämä poika/tyttöystävä käyttäyttyy tilanteissa, jossa minun ystäväni
poistuu esimerkiksi vessaan tms.
Miten hän ottaa tilanteen haltuun?
Laskeutuuko ahdistava hiljaisuus, jolloin molemmat vain toivovat,
että ystäväni palaisi mahdollisimman äkkiä.
Keskustellaanko mahdollisesti säästä, jotta sanottaisiin edes jotain, ja silti edelleen toivotaan ystävän pikaista paluuta.
Sellaisessakin tilanteessa olen ollut, että minut on täysin jätetty huomiotta ja poika otti puhelun omalle ystävälleen.
Näissä tilanteissa en enää ajattele, että poika/tyttöystävä on mukava.
Siis mukava varmaan ihmisenä ja mukava omalle kullalleen, mutta ei kyllä sitten loppujen lopuksi ota kaikkia huomioon.
Toki joku voisi tähän tokaista, että kyllä minunkin pitäisi pitää keskustelua yllä ja yrittää itse enemmän.
Ja kyllä niin teenkin, sillä vihaan ahdistavaa hiljaisuutta,
mutta jos toinen vetäytyy ylimieliseen hiljaisuuteensa tai pahimmassa tapauksessa rupeaa puhumaan puhelimeen,
niin kyllä se viesti on minusta aika selvä.
Sitten on nämä ihmepoika/tyttöystävät, jotka vain ovat niin herttaisia ihmisiä,
että he alkavat ihan luontevasti juttelemaan ja ovat aidosti kiinnostuneita muista ihmisistä.
Sellaisia, jotka vielä parin eron jälkeen moikkaavat ja kysyvät toisinaan kuulumisia,
vaikka heidän ei enää edes tarvitsisi. Ja joita oikeasti kaipaa kun se ero tulee,
vaikka he eivät seurustelleet sinun vaan ystäväsi kanssa.
Ja niitä, joista tulee minunkin ystäviä ja joille voi kertoa omista asioistaan häpeilemättä.
Siis pariskuntaystäviä!
Aina jaksetaan hokea, että sitä seurustellaan sen ihmisen kanssa, ei hänen ystäviensä kanssa.
Mutta onko tämä sittenkään ihan täysin totta?
Kyllä minä haluaisin tulla toimeen poikaystäväni ystävien kanssa ja samaa odottaisin häneltäkin.
Sillä, jotenkin minua häiritsisi todella paljon, jos ystäväni eivät pitäisi ollenkaan poikaystävästäni,
koska loppujen lopuksi he kuitenkin tuntevat minut ja haluavat minulle vain parasta.
Tämä ei ole kuitenkaan mikään ajankohtainen ongelma,
sillä tällä hetkellä minun on vaikea tulla toimeenomien poikaystävieni kanssa,
eli siis siitä että alkaisin seurustella ei ole mitään pelkoa. Olipa vaikeasti ilmaistu. Huh.
Yhtä kuitenkin toivoisin, nimittäin lisää pariskuntaystäviä, sillä pariskunnat on ihan parhaita.
Mutta siitä lisää joku toinen kerta...
Wednesday, July 18, 2007
Tissit
Tuli otettua vahingossa tänään aurinkoa.
Tuloksena palanut rintavarustus sekä
naama (muistutan pesukarhua, kiitos aurinkolasien)
Onneksi kaverit auttoivat rasvaamaan paikkoja.
Oli kyllä aika näky eatzin terassilla.
Ah, kesä!
Tuloksena palanut rintavarustus sekä
naama (muistutan pesukarhua, kiitos aurinkolasien)
Onneksi kaverit auttoivat rasvaamaan paikkoja.
Oli kyllä aika näky eatzin terassilla.
Ah, kesä!
Sunday, July 15, 2007
Vauvoja, Chanelin laukku ja sinkkuilua
Hirveä työputki takana
ja kaiken kukkuraksi, joku pöpö iski ja olo on todella ikävä.
Eilinen oli kyllä ihana...
Ei siis työpäivä, mutta ilta sitten.
Olin jo töistä tullessani päättänyt jäädä kotiin nukkumaan kipeää oloani pois.
Mutta juuri sohvalle käperryttyäni puhelimeni soi...onneksi.
Tuli ihana ilta.
Sai mahtavaa ruokaa...kiitos vaan Jussille suosituksesta.
Tuli pohdittua elämää...sinkkuutta...vapautta... ja sitoutumista toisiin ihmisiin.
Miksi toiset ihmissuhteet vain loppuvat ja toiset kestävät?
Miksi erosinkaan siitä pojasta?
Mitä haluaisin elämältä?
Kaupan ikkunassa on Chanelin laukku...täydellinen sellainen.
Ilmoitan ostavani itselleni sellaisen 25-vuotis lahjaksi..
Hetkinen...siis ensi vuonna jo.
Miten tämä aika meneekään niin nopeasti?
Ystäväni kertoo kavereittensa lisääntyvän lähitulevaisuudessa.
Tämä aiheuttaa hiljaista pohdintaa.
Pitäisikö meidänkin?
Jos tulisin ensi vuonna äidiksi,
pitäisi minun unohtaa tuo Chanelin laukku.
Jos siis ei vielä ensi vuonna.
35 vuotta voisi olla mukava takaraja lasten hankkimiseen.
Toisaalta Carrie Bradshaw vietti vielä villiä sinkkuelämää tuon ikäisenä.
Totesin kyllä eilen haluavani olla Charlotte.
"Perusarvot omaava romantikko" lainaten ystävääni....hieman pelolla ja kyynisyydellä varustettuna.
Chanel kyllä tekee myös vauvanvaatteita.
Joten niitä sitten 35-vuotis lahjaksi.
Onneksi ei tarvitse tietää tulevaisuudesta.
Nautin vain tästä hetkestä, joka kaikessa kauneudessaan on niin hauras.
ja kaiken kukkuraksi, joku pöpö iski ja olo on todella ikävä.
Eilinen oli kyllä ihana...
Ei siis työpäivä, mutta ilta sitten.
Olin jo töistä tullessani päättänyt jäädä kotiin nukkumaan kipeää oloani pois.
Mutta juuri sohvalle käperryttyäni puhelimeni soi...onneksi.
Tuli ihana ilta.
Sai mahtavaa ruokaa...kiitos vaan Jussille suosituksesta.
Tuli pohdittua elämää...sinkkuutta...vapautta... ja sitoutumista toisiin ihmisiin.
Miksi toiset ihmissuhteet vain loppuvat ja toiset kestävät?
Miksi erosinkaan siitä pojasta?
Mitä haluaisin elämältä?
Kaupan ikkunassa on Chanelin laukku...täydellinen sellainen.
Ilmoitan ostavani itselleni sellaisen 25-vuotis lahjaksi..
Hetkinen...siis ensi vuonna jo.
Miten tämä aika meneekään niin nopeasti?
Ystäväni kertoo kavereittensa lisääntyvän lähitulevaisuudessa.
Tämä aiheuttaa hiljaista pohdintaa.
Pitäisikö meidänkin?
Jos tulisin ensi vuonna äidiksi,
pitäisi minun unohtaa tuo Chanelin laukku.
Jos siis ei vielä ensi vuonna.
35 vuotta voisi olla mukava takaraja lasten hankkimiseen.
Toisaalta Carrie Bradshaw vietti vielä villiä sinkkuelämää tuon ikäisenä.
Totesin kyllä eilen haluavani olla Charlotte.
"Perusarvot omaava romantikko" lainaten ystävääni....hieman pelolla ja kyynisyydellä varustettuna.
Chanel kyllä tekee myös vauvanvaatteita.
Joten niitä sitten 35-vuotis lahjaksi.
Onneksi ei tarvitse tietää tulevaisuudesta.
Nautin vain tästä hetkestä, joka kaikessa kauneudessaan on niin hauras.
Sunday, July 08, 2007
Vieläkö soitan banjoa?
Tässä ihana SMG:n kesäbiisi...
Esimakua tulevasta levystä...sillä monta helmibiisiä.
Ei jaksaisi odottaa, siksi rustasin nämä sanat tänne blogiin.
Biisiä voi kuunnella osoitteessa www.myspace.com/scandinavianmusicgroup
"Metsä palaa rajana takana
minä vain nukun
Aamulla kaduilla on savua
ja aurinko kutistuu
Sinä lähdit pariisiin
sanoit olevasi onnellinen
Tyttö on kaunis ja ystävällinen
mina vihaan häntä
Kukaan ei odota minua
miksi nousisin
Ennen uutta unta
soitat sittenkin
Menetin sinut kauan sitten
vedit hartiat korviin ja kävelit pois
Tänä aamuna haluat unohtaa sen
ehkä olla niin kuin ennen
Kysyt olenko leikannut hiukseni
olenko muuttunut
Vieläkö soitan banjoa iltaisin pimeän jälkeen
Vieläkö soitan banjoa iltaisin pimeän jälkeen
Möin banjoni pois jo viime talvena
mutta laulan vielä
Kuuntele tarkasti
tämä on viimeinen laulu jonka laulan sinulle
Sen nimi on liian paljon ja liian myöhään
Menetin sinut kauan sitten
vedit hartiat korviin ja kävelit pois
Tänä aamuna haluat unohtaa sen
ehkä olla niin kuin ennen
Kysyt olenko leikannut hiukseni
olenko muuttunut
Vieläkö soitan banjoa iltaisin pimeän jälkeen
Vieläkö soitan banjoa iltaisin pimeän jälkeen
Tämä on viimeinen laulu,
jonka laulan sinulle
Se loppuu kohta
kuuntele tarkasti
Menetin sinut kauan sitten
vedit hartiat korviin ja kävelit pois
Tänä aamuna haluat unohtaa sen
ehkä olla niin kuin ennen
Kysyt olenko leikannut hiukseni
Olenko muuttunut
Vieläkö soitan banjoa iltaisin pimeän jälkeen
Vieläkö soitan banjoa iltaisin pimeän jälkeen"
Esimakua tulevasta levystä...sillä monta helmibiisiä.
Ei jaksaisi odottaa, siksi rustasin nämä sanat tänne blogiin.
Biisiä voi kuunnella osoitteessa www.myspace.com/scandinavianmusicgroup
"Metsä palaa rajana takana
minä vain nukun
Aamulla kaduilla on savua
ja aurinko kutistuu
Sinä lähdit pariisiin
sanoit olevasi onnellinen
Tyttö on kaunis ja ystävällinen
mina vihaan häntä
Kukaan ei odota minua
miksi nousisin
Ennen uutta unta
soitat sittenkin
Menetin sinut kauan sitten
vedit hartiat korviin ja kävelit pois
Tänä aamuna haluat unohtaa sen
ehkä olla niin kuin ennen
Kysyt olenko leikannut hiukseni
olenko muuttunut
Vieläkö soitan banjoa iltaisin pimeän jälkeen
Vieläkö soitan banjoa iltaisin pimeän jälkeen
Möin banjoni pois jo viime talvena
mutta laulan vielä
Kuuntele tarkasti
tämä on viimeinen laulu jonka laulan sinulle
Sen nimi on liian paljon ja liian myöhään
Menetin sinut kauan sitten
vedit hartiat korviin ja kävelit pois
Tänä aamuna haluat unohtaa sen
ehkä olla niin kuin ennen
Kysyt olenko leikannut hiukseni
olenko muuttunut
Vieläkö soitan banjoa iltaisin pimeän jälkeen
Vieläkö soitan banjoa iltaisin pimeän jälkeen
Tämä on viimeinen laulu,
jonka laulan sinulle
Se loppuu kohta
kuuntele tarkasti
Menetin sinut kauan sitten
vedit hartiat korviin ja kävelit pois
Tänä aamuna haluat unohtaa sen
ehkä olla niin kuin ennen
Kysyt olenko leikannut hiukseni
Olenko muuttunut
Vieläkö soitan banjoa iltaisin pimeän jälkeen
Vieläkö soitan banjoa iltaisin pimeän jälkeen"
Wednesday, July 04, 2007
Pettymyksiä
Tähän voisi lisätä sanan taas....tai että osa se ja se...
Mutta joo...
Olkoon nyt noin...
Pohdin tänään ystävyyssuhteita.
Tuntuu, että ne tuottavat elämässä parhaimpia hetkiä ja elämyksiä.
Mutta kolikolla on aina kääntöpuolensa...eli samalla saa kokea myös niitä pettymyksiä.
Kaikki, jotka yhtään tuntee minua, tietää kenestä puhutaan.
Rupesin miettimään, että tähänkin voisi taas liittää sanan TAAS.
Miksi?
Miksi pitää jostain niin kovasti kiinni ja miksi olla niin lojaali vaikka vastaan tulisi mitä tahansa?
Ystävyydeltä vaaditaan sitä.
Mutta jos se on yksipuolista? Entäs sitten?
Toisaalta tarvitsevathan hekin jonkun heittopussikseen.
Minun vikani on se, että olen liian kiltti.
Good girls finish last...vai miten se nyt menikään.
Toisaalta meitä kilttejä ja tiukkapipoja moraalinvartijoita tarvitaan myös.
Meitä on helppo myös käyttää hyväksi.
Enkä minä edes valita tästä.
Haluaisin vain, että poissaoloni huomattaisiin.
Mutta sitä saa tämän ihmisen kohdalla kyllä odottaa.
Pitää vain kiittää niistä ystävistä, joita minä kaipaan ja jotka tuovat jokaiseen päivään jonkun syyn
olla olemassa.
Niitä, joiden yllättävä puhelu valtameren toiselta puolelta saa mielen niin virkeäksi, että yöunet jäävät lyhyeksi.
Tai niitä, joiden kanssa nauretaan vatsa kipeänä jonkun tyhmän asian vuoksi.
Tutkimattomia ovat Herran tiet...
Pitää vaan kasvattaa kärsivällisyyttä...taas kerran.
Mutta joo...
Olkoon nyt noin...
Pohdin tänään ystävyyssuhteita.
Tuntuu, että ne tuottavat elämässä parhaimpia hetkiä ja elämyksiä.
Mutta kolikolla on aina kääntöpuolensa...eli samalla saa kokea myös niitä pettymyksiä.
Kaikki, jotka yhtään tuntee minua, tietää kenestä puhutaan.
Rupesin miettimään, että tähänkin voisi taas liittää sanan TAAS.
Miksi?
Miksi pitää jostain niin kovasti kiinni ja miksi olla niin lojaali vaikka vastaan tulisi mitä tahansa?
Ystävyydeltä vaaditaan sitä.
Mutta jos se on yksipuolista? Entäs sitten?
Toisaalta tarvitsevathan hekin jonkun heittopussikseen.
Minun vikani on se, että olen liian kiltti.
Good girls finish last...vai miten se nyt menikään.
Toisaalta meitä kilttejä ja tiukkapipoja moraalinvartijoita tarvitaan myös.
Meitä on helppo myös käyttää hyväksi.
Enkä minä edes valita tästä.
Haluaisin vain, että poissaoloni huomattaisiin.
Mutta sitä saa tämän ihmisen kohdalla kyllä odottaa.
Pitää vain kiittää niistä ystävistä, joita minä kaipaan ja jotka tuovat jokaiseen päivään jonkun syyn
olla olemassa.
Niitä, joiden yllättävä puhelu valtameren toiselta puolelta saa mielen niin virkeäksi, että yöunet jäävät lyhyeksi.
Tai niitä, joiden kanssa nauretaan vatsa kipeänä jonkun tyhmän asian vuoksi.
Tutkimattomia ovat Herran tiet...
Pitää vaan kasvattaa kärsivällisyyttä...taas kerran.
4th of July
Since today is 4th of July, I thougth I might amuse my blog readers with some fun facts about the United States.
-Some of Ghandi's ashes are at the Lake Shrine in Pacific Palisades near Los Angeles.
These were the only ashes allowed outside of India when he died.
-Not only was Ronald Reagan the oldest person ever elected president at age of 69,
he has lived longer than any former United States president ever has (he died at the age of 93).
-In the middle of the Mojave Desert in California, sits a lone telephone booth,
50 miles from Interstate 15, and basically in the middle of nowhere.
Nobody seems to remember when and why it was built. Years ago miners who worked nearby used it.
Today you can get to it on dirt roads.
It has a world-wide cult following now, with people from all over the world calling and visiting it.
Nicknamed the Mojave Desert Phone Booth, it's number is: (760)733-9969.
-Immigrants being awed by the Statute of Liberty is a tale that has been romanticized over the years.
This was a view of richer passengers.
The truth is, most immigrants who came here by ship near the turn of the century were very poor.
As a result, they traveled below deck with hardly any view at all.
The first thing most of them remember is being herded like cattle onto Ellis Island.
-July 4, 1776, is the "official" date when United States was born, but
actually was not one country until 1788.
-In 1940, Maurice and Richard McDonald opened a barbecue car-hop type restaurant located in San Bernardino, Ca.
Shortly after W.W.II, they paired the menu down to offer burgers, fries, and shakes.
Ray Croc, a restaurant appliance salesman, was baffled as to why they needed so many milk shake
makers. He found out soon enough. Franchise rights were sold in 1955, and Ray Croc opened one up in Des Plaines, Ill.
This was his first, but actually the 9th McDonalds. And the rest, as they say, is history. A museum has recently
opened up at the original location-14th and E streets in San Bernardino.
-According to the U.S. Geological Survey, there are 140 towns and cities in the U.S. that have the word "Christmas" in their names.
-Before 1913, the U.S. had no income tax. The 16th Amendment was needed so the government could do what they wanted to with the money.
-150 residences in New York City got the first televisions in 1936.
The first program NBC broadcast to them was a cartoon of Felix The Cat!
-The 33rd president was Harry S. Truman. What is his middle name?
His parents were going to give him the name Shippe or Solomon, the names of his grandfathers.
They could not agree, so they gave him just an initial, "S."
-The tomato was put "on trial" on September 25, 1820 in Salem, New Jersey.
In front of a courthouse, Robert Johnson ate a basket of tomatoes to prove they were not poisonous.
The crowd waited for him to keel over dead. He never did.
-John Adams and Thomas Jefferson both died on July 4, 1826.
This was 50 years to the day after the signing of the Declaration of Independence.
HAPPY 4TH OF JULY!
-Some of Ghandi's ashes are at the Lake Shrine in Pacific Palisades near Los Angeles.
These were the only ashes allowed outside of India when he died.
-Not only was Ronald Reagan the oldest person ever elected president at age of 69,
he has lived longer than any former United States president ever has (he died at the age of 93).
-In the middle of the Mojave Desert in California, sits a lone telephone booth,
50 miles from Interstate 15, and basically in the middle of nowhere.
Nobody seems to remember when and why it was built. Years ago miners who worked nearby used it.
Today you can get to it on dirt roads.
It has a world-wide cult following now, with people from all over the world calling and visiting it.
Nicknamed the Mojave Desert Phone Booth, it's number is: (760)733-9969.
-Immigrants being awed by the Statute of Liberty is a tale that has been romanticized over the years.
This was a view of richer passengers.
The truth is, most immigrants who came here by ship near the turn of the century were very poor.
As a result, they traveled below deck with hardly any view at all.
The first thing most of them remember is being herded like cattle onto Ellis Island.
-July 4, 1776, is the "official" date when United States was born, but
actually was not one country until 1788.
-In 1940, Maurice and Richard McDonald opened a barbecue car-hop type restaurant located in San Bernardino, Ca.
Shortly after W.W.II, they paired the menu down to offer burgers, fries, and shakes.
Ray Croc, a restaurant appliance salesman, was baffled as to why they needed so many milk shake
makers. He found out soon enough. Franchise rights were sold in 1955, and Ray Croc opened one up in Des Plaines, Ill.
This was his first, but actually the 9th McDonalds. And the rest, as they say, is history. A museum has recently
opened up at the original location-14th and E streets in San Bernardino.
-According to the U.S. Geological Survey, there are 140 towns and cities in the U.S. that have the word "Christmas" in their names.
-Before 1913, the U.S. had no income tax. The 16th Amendment was needed so the government could do what they wanted to with the money.
-150 residences in New York City got the first televisions in 1936.
The first program NBC broadcast to them was a cartoon of Felix The Cat!
-The 33rd president was Harry S. Truman. What is his middle name?
His parents were going to give him the name Shippe or Solomon, the names of his grandfathers.
They could not agree, so they gave him just an initial, "S."
-The tomato was put "on trial" on September 25, 1820 in Salem, New Jersey.
In front of a courthouse, Robert Johnson ate a basket of tomatoes to prove they were not poisonous.
The crowd waited for him to keel over dead. He never did.
-John Adams and Thomas Jefferson both died on July 4, 1826.
This was 50 years to the day after the signing of the Declaration of Independence.
HAPPY 4TH OF JULY!
Subscribe to:
Posts (Atom)