Little boxes, on the hillside

Tuli taas ahdistus.
Joululahjoista tällä kertaa.
Vietin aikaa ostoshelvetissä reilun tunnin
ja sain hankittua vain YHDEN lahjan.
Sitten olin jo niin pahalla päällä kaikista tönivistä ja vihaisista ihmisistä, että päätin poistua.
Olkoot moiset hömpötykset.
Menen sitten ruokiksella paniikissa noutamaan ne muutamat joihin minulla edes ylipäätänsä on varaa.

Pitäisi niin olla jo nukkumassa, mutta eipä nukuta.
Katselen YouTubessa videoita, ja muistelen menneitä.
Siis onko parempaa?
No se nukkuminen ehkä.
Mutta jos eläisin tässä nyt vaan hetkessä.
Nautinpa siis Nylon Beatista.
Niin ja Rasmuksen pojista. Ja Tuiskusta :).

Siis oikeasti, miksi lahjojen hankkiminen on niin vaikeaa?
Olisipa oikeasti joku joulupaja, jonne voisi soittaa, että hei tehkääs tällainen.
Ja sit se lahja tupsahtais vaan savupiipusta.
Löysin tietysti itselleni kaikkea kivaa.
Siis ennen kuin ehdin hermostua ihmispaljouteen.
Jos minä saisin toivoa joululahjaa
(ja siis miksi en saisi, tämähän on minun blogini)
se olisi kalenteri.

Ja siis ei mikä tahansa kalenteri vaan sellainen saman tyylinen
kuin minkä sain viime vuonna ystävältäni joululahjaksi/tuliaisena Australiasta.
Siinä on joka päivälle ajatus tai muu mietelause,
jolla voi 'Get in Touch with Your Inner Bitch.'
Mutta nyt pikku hilja vuoden päivät on käytetty loppuun,
ja kalenterini vetelee viimeisiään.
Jos joku ihana ihminen löytää moisen jostain niin vihjaiskaa ihmeessä.
Tämä kalenteri nimittäin pelasti monta ikävää aamua.
Plus, että se oli pieni ja mahtui keittiönpöydälle.
Ei tarvinnut etsiä seinää ja naulata naulaa.

Katsoin tänään erikoista sarjaa Canalilta.
Weedsiä.
Siinä kotiäiti myy sivubisneksenä kannabista.
Olin aikaisemmin yrittänyt päästä mukaan ja ehkä paheksuinkin sarjaa,
kunnes minulta poistettiin viisaudenhammas ja makasin sohvalla telkkarin armoilla.
Siellä sitten Weeds maraton.
Ihan jeeshän se sarja on.
Ja katsonhan minä muitakin älyttömän outoja sarjoja.
Se mikä hämmentää minua, näin tästä puheenollen,
on se kuinka moni ystävistäni on kokeillut ko. huumausainetta.
Tai haluaisi kokeilla.
Miksi ihmeessä?
No sen tiedän, että itse en moiseen kajoaisi.
Edes kokeilumielessä.
Olen liian taipuvainen jäämään koukkuun kaikenlaiseen (tv-sarjat, suklaa, muotilehdet yms.)
joten mitä siitä tulisi, että olisin tämän kaiken keskellä vielä narkomaani.

Tästä aasinsiltana...miksi aina kiistellään siitä onko suklaa parempaa kuin seksi?
Eihän niitä voi edes verrata?
Toinen on syötävää ja toinen on...niin..siis tekemistä?
(toim. huom. Onkohan muuten suomi ainoa kieli jossa seksiä 'harrastetaan'?)
Ja siis jos miettii niin suklaahan siis kai erittää niitä samoja feromoneja..(tai jotain?)
kuin rakastuneena, jolloin siis haluaa yleensä myös sitä seksiä.
Joten siis näillä on joku yhteys. Mutta siihen en tiedä vastausta kumpi on parempaa.
Makuasia varmastikin.

Ja siis miksi minä pohdin näin pehmeitä ja turhanpäiväisiä keskellä yötä.
Nyt on varmaan pakko mennä nukkumaan.
Ja ensi kerralla jättää näin huonot jutut päiväkirjaan...siihen paperiseen versioon.

Pahoittelen tätä postausta ja kiitos, jos jaksoit lukea tämän loppuun asti :)