Hiuksissa hiekkaa

Muistaako kukaan vielä sen, kun oli lapsi ja ei osannut vielä pestä omia hiuksia?
Ne pestiin aina sinun puolestasi.
Äiti tai isä...ehkä useammin kuitenkin äiti, ainakin minun tapauksessani.
Varovasti, niin ettei silmiin joutunut saippuaa.
Tämä oli ehkä parasta ikinä.

Olin unohtanut sen, kuinka hyvältä se tuntuu.
Ja sitten paettuamme rannalta sateen läpi pimeään yksiööni, muistin sen tunteen.
Halusit pestä hiukseni, ja minun olisi pitänyt tietää paremmin.
Nyt en saa sinua mielestäni vaikka tiedän, että tämä ei tule koskaan toistumaan.
Ja aamulla sinun lähdettyä, löysin vieläkin hiuksista hiekkaa..


"Sinä yönä rannalla vihdoinkin,
ihan varovasti sun kättäsi kosketin.
Aika liikkui hitaammin ja sä hengähdit hiljaa.
Sinne alle sotkuisen katoksen,
kesä tuli niin äkkii ja häipyi hiipien.
Me valvottiin palellen, mul oli hiuksissa hiekkaa."
- Maija Vilkkumaa