Friday, December 23, 2011

Suru

Tästä tuli kyllä paskin joulu ikinä.
Ja vielä ihmiset ihmettelee miksen pidä joulusta.
Yksinkertainen syy on se, että minulle jouluun liittyy aivan liikaa kipeitä muistoja.
Ja tänään kipeiden muistojen määrä lisääntyi taas yhdellä...  :'(





"And I know you're shining down on me from Heaven
Like so many friends we've lost along the way
And I know eventually we'll be together
One sweet day
Eventually I'll see you in Heaven

Darling, I never showed you
Assumed you'd always be there
I, I took your presence for granted
But I always cared
And I miss the love we shared"

2 comments:

  1. Anonymous10:42 AM

    "joskus elämän on mentävä rikki, jotta osaisi taas kunnioittaa ehjää elämää. Joskus on herättävä sateiseen aamuun, jotta voi taas herätä auringonsäteisiin. Elämä muistuttaa meitä hyvistä hetkistä antamalla välillä myös huonoja hetkiä. Vaikka olisit rikki, älä pelkää. Rikottu rakastaa hellemmin, rikottu huomaa herkemmin, rikottu tuntee syvemmin, rikottu rakentuu vahvemmin. Ehjimmät meistä on tehty sirpaleista."

    Lähetän sinulle joulun iloa kaikesta huolimatta :)

    ReplyDelete
  2. Kiitos kannustuksesta :)
    Ehkä nämä menetykset elämässä ohjaavat meitä arvostamaan sitä mitä meillä on.
    Sanotaan, että aikansa kaikella...ilolla ja surulla.
    Nyt surraan, mutta ensi vuosi voi tuoda mukanaan paljon ilon aiheita, jolloin suru muuttuu kaipaukseksi ja siitä hyviksi muistoiksi jotka tuottavat lopulta iloa :)

    ReplyDelete