Ihan Zen

Jippii...loma alkoi maanantaina.
Päätin samalla järjestää oman sisäisen kaaokseni,
joka tosin oli hyvin hallinnassa, mutta alkoi pikku hiljaa kumminkin ketuttamaan.

Minulta poistui parikin vastuuta, eli laulukeikka kaverin häissä peruttiin.
Paikalle tulee joku parempi.
Ei tarvitse ajaa tuntemattomia teitä häihin, kun saa kyydin.
Pikkuasioitahan nuo on, mutta kaiken muun ikävän stressin
ja hässäkän keskellä aiheuttivat hieman enemmän päänvaivaa kuin oli toivottavaa.

Mutta siis sitten tähän elämän järjestämiseen.
I LOVE IKEA!
Siis, kun minulla on maailma sekaisin, minä sisustan.
Aikaisemmin olen tehnyt tätä pienimuotoisesti.
Siis ostellut jotain uusia kodintekstiilejä yms.
Mutta nyt...erehdyin viime perjantaina kurvaamaan Ikean kautta,
kun kerran oli tuo autokin käytössä ja vapaapäivä vielä.
Ja siis voi että.
Ostin itselleni uuden ruokapöydän....siis josta olin haaveillut jo pitkään.
Ja tietenkin paljon lakanoita, taulun ja mattoja.
Iskin silmäni myös kirjahyllyyn, mutta tarvitsin harkinta-aikaa.

Kotiin päästyäni ja pöydän kasattuani huomasin,
että siis se kirjahylly olisi todella oleellinen lisä ja täydentäisi mukavasti asuntoni uutta ilmettä.
Ei muuta kuin sunnuntaina uudestaan.
Ja mukaan lähti se kirjahylly sitten.
Se on aivan täydellinen.
Ja työkaverini oli ainut joka halusi ottaa ilmaiseksi vanhan kirjahyllyni.

Heitin vanhaa tavaraa ja muita roskia pois 3 isoa jätesäkillistä.
Siivosin myös vaatekaapin, liinavaatekaapin ja järjestin kenkäni.
Taulua asentaessani huomasin sen olevan rikki.
Mur.
Ei kun sitten tiistaina taulua vaihtamaan.
Tuli vaihdettua taulu joo...ja ostettua toinen...sekä vielä sohvapöytä.
Eikä tämä vieläkään ole ihan valmis, tämä uusi look siis, mutta nyt on pakko hieman hillitä.

Kävin vielä sitten tiistaina kasvohoidossa ja aromaterapeuttisessa hieronnassa,
joten nyt myös ulkoinen puoli pitäisi olla kunnossa.
En halua tietää, mitä tämä elämäni järjestäminen kuntoon,
on tullut maksamaan in total mutta ihan sama.
Marge Simpsonkin sanoo, että ihmisen pitää kuunnella sydämensä ääntä, eikä ääniä päässään.
(Eikö ollutkin hienosti ympätty tähän, Minna?)
Joten olo on siis ihan zen...ja toivottavasti on vielä pitkään, sillä tämä 'retail therapy' teki ison loven budjettiini.
Seuraavaksi jos alkaa ahdistamaan on pakko sitten alkaa puhua ongelmistaan toisille.
Tai sitten sisustan jonkun ystäväni asunnon :)