Viime aikoina olen onnistunut kohauttamaan vähän joka taholla.
Tuntuu siltä, että ihan sama mitä teen niin aina sattuu.
Tai sitten se, että jättää tekemättä.
Vaikuttaa siltä, että monet esimerkiksi ottavat elämän aivan liian vakavasti.
Pitäisikö elämä sitten ottaa vakavasti?
Tiettyyn pisteeseen asti kyllä,
mutta ei tästä elämästä selviä
jos ei sekoita joukkoon hieman huumoria ja hauskanpitoa.
Elämä on siis vääjäämättä täynnä draamaa halusimme sitä tai emme.
On kuitenkin hyvä palauttaa mieleen seuraava lause:
"Little drama never hurt no one"
asenne kysymys siis..turhautumisen taso riippuu paljon siitä miten suhtautuu jne.. :) jos ottaa draaman haasteena ja kehitys tehtävinä niin taas sitä huomaa porskuttavansa kovaa eteenpäin
ReplyDelete