Paha olo

Meinasin tuossa tiistaina ottaa turpaani....
Alkoholisoitunut naishenkilö oli varma, että olin koskenut hänen räkäposkella ja paskat housussa olevaan mieheensä.
Olin huora ja vamppi...ja minun piti mennä muualle panemaan.
Kun en reagoinut tähän mitenkään,
nainen lähti sitten uhkaavasti tulemaan lähemmäksi nyrkki ojossa ja minä pinkaisin äkkiä karkuun.
Ei edes kovaa tarvinnut juosta, kun toinen on 2 (tai enemmän) promillen humalassa.

Mietin sitten näin jälkikäteen, että olisiko se auttanut tätä naista jos hän olisi saanut lyödä minua.
Olisiko se poistanut hänen pahaa oloaan?
Entä olisiko hän jättänyt lyömättä,jos olisin pyytänyt häntä kertomaan pahasta olostaan?
Tai jos olisin sanonut, että minullakin on aika paha olo.
Tosin sitä hän ei varmasti olisi uskonut, sillä minähän en ole tarttunut pulloon....
siinä olisi sitten ollut turhaa selitellä pahan olon ja kivun olevan subjektiivista.

Monelta tuo, että paha olo on subjektiivista, jää usein huomiotta.
Ei ymmärretä, että toiselle pienikin asia voi olla maailmanloppu ja toiselle vain pieni kuoppa tiessä.
Ja monelta puuttuu yksinkertaisesti empatiakyky täysin.
Sitä ei ymmärretä, mitä ei itse ole koettu.

Tästä sitten syntyy isoja väärinymmärryksiä.
Helposti leimautuu pahaksi ihmiseksi, jos on yhtään hankalampi ja näyttää sen, että on paha olla.
Minusta tämä on sääli.

Tällaista tänään...

Luck to be a lady?

Tuli vastaan niin uskomaton artikkeli Trendi lehdessä,
että on pakko jakaa se blogini lukijoiden kanssa :)

Itseruskettavat voiteet..

Näin vältät mandariinirusketuksen (?) ja viirut:
-Kuori vartalo ja kasvot pariin kertaan ennen kuin käytät itseruskettavia.
-Rasvaa itsesi huolellisesti ennen itseruskettavien käyttöä
-Varmista ettet ole märkä tai kylmissäsi ennen ruskettavan aineen levittämistä, muuten lopputuloksesta voi tulla läikikäs
-Levitä itseruskettava mieluiten päivänvalossa, älä pimeässä kylpyhuoneessa tai olohuoneessa tv:tä katsellessa
-Varaa rasvan levittämiseen aikaa ja ole tarkkana
-Hiero rasva pyörivin liikkein, mutta toimi ripeästi. Työskentele osio kerrallaan
-Huomioi ongelmakohdat kuten kädet ja kyynärpäät, polvet ja nilkat
-Älä hiero rasvaa kulmakarvoihin tai hiusrajaan, sillä väri jämähtää niihin helposti
-Pese lopuksi kädet huolellisesti saippualla. Jotkut suosivat myös lateksihanskoja rasvan levitysvaiheessa
-Kuivattele lopuksi föönin tai tuulettimen edessä?!?
-Syvän rusketuksen saa, kun rasvaa kahdesti päivässä. Väri kestää 3-5 päivää
-Älä haise! itseruskettavat tuoksuvat vahvasti, joten käytä tuoksun neutralisoijaa

Kaikkeen hulluun sitä naiset lähtee...
Olen itsekin aika 'girly girl', ja kylpyhuoneeni kaapissa on jos jonkinlaista purkkia ja purnukkaa...
Mutta joku raja pitää olla...ja minulla se on tässä.
Muistutan mielummin A4 paperiarkkia ja käytän aikani paremmin kuin Ellen Jokikunnasta, jolla on paketti lateksihanskoja kylppärissä ja fööni millä kuivatella itseään.

Hävettää

Edellinen otsikko olisi myös sopinut tähän....
Ei mene hyvin...
Minusta on tullut käytökseltäni sellainen nainen, joita olen koko ikäni halveksinut.
Tätäkö se yksinäisyys teettää?

En halua suostua siihen.
Otan itseäni niskasta kiinni, ja aloitan tänään uuden kappaleen elämässäni.
Sääliä en kaipaa.
Ja pahoitteluni käytöksestäni kärsineille osapuolille.

Onneksi ensi kuussa pääsen täältä pois...

Vituttaa

Olen tehnyt varmasti jotain kamalaa, kun tuntuu että elämässä ei nyt mikään onnistu...
Menin tulostamaan tänään valmista kandityötäni,
ja eihän siinä tikulla eikä sähköpostissa ollutkaan tallennettuna sitä valmista versiota.

Palautin siis huonon ja keskeneräisen työn, koska aika meni umpeen.
Tiedän, että tyhmyydestä sakotetaan, mutta entäs jos on vaan niin väsynyt, että virhemarginaali kasvaa.

Pahoitteluni myös Maijalle, joka teki suurenmoisen työn auttaessaan minua.
Nyt sekin meni hukkaan.
Vituttaa...

Faith

Soi ratikkamatkalla kotiin...
Sopii hyvin tähän iltaan...


Well I guess it would be nice
If I could touch your body
I know not everybody
Has got a body like you

But I've got to think twice
Before I give my heart away
And I know all the games you play
Because I play them too

Oh but I
Need some time off from that emotion
Time to pick my heart up off the floor
And when that love comes down
Without devotion
Well it takes a strong man baby
But I'm showing you the door

'Cause I gotta have faith...

Baby
I know you're asking me to stay
Say please, please, please, don't go away
You say I'm giving you the blues
Maybe
You mean every word you say
Can't help but think of yesterday
And another who tied me down to loverboy rules

Before this river
Becomes an ocean
Before you throw my heart back on the floor
Oh baby I reconsider
My foolish notion
Well I need someone to hold me
But I'll wait for something more

Yes I've gotta have faith...

Iholla

Ilta Semissä...

Poliittisia puheita ja paskalauluja...
George W. Bushin naama isolla screenillä...
Maapallolla ei ole mitään paikkaa missä olisi turvassa...

Sitten SMG:n musiikki saa aikaan hyvän olon tunteen...
Annan heidän tulla iholleni...
Joel on taas uskomaton...
Antilla parta...kutittaakohan se?
Terhi...sanat ei riitä...voisinpa kerran rakastaa tyttöä

Nyt hienotunteisempia terhi-wannabe:ta...laulavat vain kertsejä

Äiti ja isi katsomassa....johtuu varmaan siitä, että hekin ovat taiteilijoita
ja tänään molemmat lapset estradilla.
Liikkistä

Jälkipuintia Mäkkärissä...
Sitä ennen kiitos-huikkaus Vilmalle
Oliko Milonoff hot?

Kaunis poika sporapysäkillä...
Ei uskalleta moikata...

Lopulta olemme kuitenkin yksin...

Sunnuntai

Ihme sunnuntai:

analyysiä ja auringonpaistetta...
kultamuna ja 300 orgasmia päivässä...
greippivodkaa ja spritea, siideriä, likööriä ja passoaa laimennetulla vadelmamehulla...
Messengerissä todella mauttomia ja ajattelemattomia ehdotuksia....hävettää
Voisiko läppäriinkin asentaa alkolukon?
Keskustelua kristillisestä kasvatuksesta ja sukupuolirooleista....mitä yhteistä?
Lentojen varaus ja hotellin etsiminen pienessä sievässä....

Ei siis mikään tavallinen sunnuntai...
Lähinnä mielenkiintoinen...

Tottumus

Tuli totuttua erääseen ihmiseen.
Outoa.
Nyt jo ikävä.

Huomioita

Tulipa tuossa matkaillessa hieman pähkäiltyä kaikenlaista...

-Miksi kaikissa suomalaisissa karaokevideoissa tanssii täysin 80-luvulta karannut nainen?
-Miten entisen työkaverin halaus liikutti minut kyyneliin....se sydämellisyys..
-Ilmaisesta ei saa valittaa...jos maksat, saat aukoa päätäsi, mutta jos et, niin turpa tukkoon!
-Tukholmassa on ihan eri meininki kuin Helsingissä...miljoonakaupungin syke...
-Ulkomailla on helppoa sulautua massaan....kosmopoliittina olo on ihanaa
-Miksi lukioaikainen ihastukseni oli edelleen niin söpö...tosin nykyään jo perheellinen
-Miksi edelleen treffi-ilmoituksestani ovat kiinnostuneet vain yli 40-vuotiaat?


Ei siis mitään uutta ja mullistavaa maailmalla...
Tuli vaan tunne, että olisi oikeasti kiva lähteä muualle vähän pidemmäksikin aikaa.
Eli siis todellakin ei mitään uutta :)

Niin, no tulipahan laulettua Abbaa karaokessa...
ja vaikka itse sanon, olin aika helvetin hyvä :D

Hur står det till Stockholm?

Loma on melkein ohi....
mutta vielä päätin 'repäistä' ja lähteä muualle viimeisiksi päiviksi.
Matka vie vaan lahden toiselle puolen,
mutta tämän pidemmälle ei tämän opiskelijan rahoilla päästä.

Nautitaan siis...
söpöistä ruotsalaispojista...
reilusti meitä edellä menevästä muodista....
hyvästä ruoasta..
sekä hassuista drinkeistä, joissa tähtisädetikut loistaa

Tällä kertaa ajattelin myös rikkoa mun vakio 'mä en oo koskaan' väittämän
ja aion siis ostaa verovapaata alkoholia....lähinnä kyllä viiniä :)

Nobody loves a loser

Sanotaan, että kaikki on sallittua sodassa ja rakkaudessa...
Paha mennä sanomaan, onko tosiaan näin...
Mutta se on varmaa, että kummassakin sattuu aina todella pahasti..

I don't wanna talk
About the things we've gone through
Though it's hurting me
Now it's history
I've played all my cards
And that's what you've done too
Nothing more to say
No more ace to play

The winner takes it all
The loser standing small
Beside the victory
That's her destiny

I was in your arms
Thinking I belonged there
I figured it made sense
Building me a fence
Building me a home
Thinking I'd be strong there
But I was a fool
Playing by the rules

The god's may throw a dice
Their minds as cold as ice
And someone way down here
Loses someone dear
The winner takes it all
The loser has to fall
It's simple and it's plain
Why should I complain.

But tell me does she kiss
Like I used to kiss you?
Does it feel the same
When she calls your name?
Somewhere deep inside
You must know I miss you
But what can I say
Rules must be obeyed

The judges will decide
The likes of me abide
Spectators of the show
Always staying low
The game is on again
A lover or a friend
A big thing or a small
The winner takes it all

I don't wanna talk
If it makes you feel sad
And I understand
You've come to shake my hand
I apologize
If it makes you feel bad
Seeing me so tense
No self-confidence
But you see
The winner takes it all
The winner takes it all......

Tyvärr

Tämän viikon sana on valitettavasti.

"Kiitos mielenkiinnostasi avoinna olleeseen tehtävään,
johon saimme runsaasti hakemuksia.
Valitettavasti valintamme ei tällä kertaa kohdistunut Sinuun."

Joo tiedän, että minulla ei ole kosmetologin koulutusta.
Mutta muuten olisin ollut helvetin pätevä.

"Teologisen, humanistisen ja käyttäytymistieteellisen tiedekunnan
perus- ja lukio-opetuksen tehtäviin suuntautuvien opettajan pedagogisten opintojen valintatoimikunta
päätti kokouksessaan esityksestä opettajan pedagogisten opintojen (uskonto harjoiteltavana aineena) valintakokeen ll vaiheen valintakokeen kutsuttavista.
Kirjallisuuskuulustelussa saamasi pistemäärän perusteella sinua ei valitettavasti kutsuta valintakokeeseen.
Sinun pistemääräsi oli 3/5."

Ei tullut tytöstä sitten ussanmaikkaa.
Suunnitelmat uusiksi täysin ja opinnot viivästyy.
Toisaalta jos Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa kirjoitetaan noin hirveitä ja sekavia lauseita,
en ole varma haluanko sinne ollenkaan.

Huppari

Minun piti kirjoittaa pohdintojani naispappeudesta tai elämän kasvukivuista.
Mutta....
Lempihupparini hajosi tänään käsiin...tai siis oikeammin sen vetoketju.

Ei, tämä ei ole mikään D&G:n tai muun ökykalliin merkin huppari,
vaan ihan perus Zaran harmaa huppari
(hinta alennusmyynneistä henksualen jälkeen 8 egee ja rapiat).
Mutta se oli niin mukava päällä ja sopi kaiken kanssa.

Viime kesänä se unohtui Lintsille ja sieltä sen kävin noukkimassa takaisin itselleni, koska niin rakas se jo tuolloin oli.
Moni olisi varmaan jättänyt moisen hupparin sille tielleen, mutta en pystynyt siihen.
Mutta nyt joudun siitä vastahakoisesti luopumaan ja etsimään itselleni uuden.
Masentavaa.

Levottomuutta

Kumma olotila ollut viime viikkoina.
Johtuneeko kenties säästä?
Tuntuu kuin kulkisin pää pilvissä.
Keskittyminen olennaiseen on vaikeaa.

Käyn läpi tärkeitä asioita elämässäni.
Onkohan tämä joku käännekohta?

Muistot menneestä täyttää pääni.
Monen asian kohdalla toivon, että olisin toiminut toisin.

Eräs kesäyö vahvasti mielessä.
Sen kummat tapahtumat.
Muistan selkeimmin vain äänet ja tuoksut.
Ja sokean hetken ja jäätelösuukon.
Kielletty.
Ja jonka seurauksista ei oltu varmoja.

Miksiköhän näitä haikailen?
Johtuu säästä ja yksinäisyydestä.
Mutta hän oli lähes täydellinen.

P.s. Uusia juttukavereita saa, kun lukee Sadan vuoden yksinäisyyttä.
Tämä tiedoksi sinkkutytöille :)

Kevät

Legendaarinen Tavaramarkkinoiden kappale tähän kevätpäivään.
Talven jättämiä haavoja paikkaillaan.
Siksi aivan nappibiisi.

On siis kevät
kuljen Hakaniemen rantaan,
tuuli ei tuule mutta sade kyllä jaksaa
Kevät - Pystynkö mitään enää antaa,
konkurssin koin, en haluu enää maksaa.
Kevät - kuljen Hakaniemen rantaan,
sydän ei tunne, mutta jalat vielä kantaa.
Kevät - Pystynkö mitään enää antaa?

Sinä tarjosit salmiakkia,
minä olin hölmö, panin peliin koko elämän.
Vaikka tarjosit vain salmiakkia,
minä olin hölmö, panin peliin koko elämän.

On siis kevät
Uskoin vakavaan valaan,
pojat on poikia ne lupaa muttei palaa.
Kevät - kaiketi taivas vielä kestää,
pilvet jo luo ei sadetta voi estää.
Kevät - sinua ihmistä pelkään
minä oli hölmö, otin turpiin sekä selkään.
Kevät - Toisinaan ihmistä pelkään.

Sinä tarjosit salmiakkia,
minä olin hölmö, panin peliin koko elämän.
Vaikka tarjosit vain salmiakkia,
minä olin hölmö, panin peliin koko elämän.

On siis kevät
kuljen Hakaniemen rantaan,
tuuli ei tuule mutta sade kyllä jaksaa
Kevät - Pystynkö mitään enää antaa,
konkurssin koin, en haluu enää maksaa.
Kevät - kuljen Hakaniemen rantaan,
sydän ei tunne, mutta jalat vielä kantaa.
Kevät - Toisinaan ihmistä pelkään.

Sinä tarjosit salmiakkia,
minä olin hölmö, panin peliin koko elämän.
Vaikka tarjosit vain salmiakkia,
minä olin hölmö, panin peliin koko elämän.

Sörkän iiidolii!

Elias a.k.a Kaunis Poika.

Ääni kuin enkelillä.
Äänestäisin ennemmin Eliasta kuin Aria.
Ja kaveri on söpö kuin sika pienenä.

12-vuotiaat lakois polvilleen.
Lakoo jo nyt...ja vähän vanhemmatkin.

Fanbase kunnossa.
Levytyssoppari puuttuu.
Skulaa skebaa ja on boheemi.

Stagena koko maailma.
Nykyään lähinnä Sörkkä ja Steissi.
Päätyisi monen levykokoelmiin, jos myisi sielunsa markkinataloudelle.
Mutta on taiteilija J:llä.
Respektiä sille.

Hilloa peliin

Paikka: Cafe Esplanad
Aika: Breakfast time

Luentojen ollessa peruttuja päädyimme ystäväni kanssa aamukahville tappamaan aikaa ja välttelemään tenttikirjoja.
Kahvilaan aamupalan toivossa päätyi myös kaksi amerikkalaista turistia.
-One cafe mocca and a croisant, please.

Alkaa tapahtua, kahvi tehdään ja croisantti isketään lautaselle.
-Could I have butter with that?
-No!
-Excuse me?
-No, we don't have any butter.

Turistit menevät hämmentyneinä valitsemaansa pöytään.
Toinen päättää yrittää vielä.
-You must at least have some jam?
-No!
-Not even jam, seriously?
-NO!

Turisti palaa pettyneenä pöytään.
Mietin, että hän varmaan tässä vaiheessa haluaisi palauttaa koko croisantin.
Päivittelyä siitä, miten tällainen voi olla mahdollista.
- Is it dry? kysyy toinen.
- A little bit. Vastaa croisanttia surullisena mussuttava mies.

Loput keskustelusta jää minulta kuulematta mutta jään miettimään,
että tällaisia kokemuksia meillä ruoasta annetaan ja vielä yhdessä Helsingin suosituimmista kahviloista.
Luulisi, että yhdestä kahvilasta löytyisi voita, tai sitten pitäisi jo melkein lähteä hakemaan.
Tai että jemmassa olisi jotain hillopurkkeja, josta mättää hillosilmä vaikka mihin, jos joku niin haluaa.

Toivoisin, että tilanne paranisi ennen Euroviisuja, jolloin maassamme varmasti lappaa jos minkälaista croisantin purijaa.
Sillä mikään ei pilaa maan mainetta kuin huono ruokakokemus, trust me.
Itselle esim. Italiasta tulee aina ensimmäisenä mieleen suolavedessä lilluvat, kai lihalla, täytetyt pastakikkareet ja täysin ontto sämpylä, johon laitettiin hilloa (mutta voita oli myös tarjolla, joten se vähän pelasti tilanteen).

Vetoan siis Cafe Esplanadin henkilökuntaan ja omistajaan: Hilloa peliin, please!

Illalla

Painiskelen niin suuren pahan olon kanssa, että se vaikuttaa jo blogiini.
Pahoittelen tätä, ja siksi aion pidättäytyä kirjoittamasta tänne vähään aikaan.

Toivon, että seuraava merkintäni sisältäisi jo jotain positiivista näkökulmaa elämään.
Ja toivossahan on hyvä elää.
Tai sitten ei, koska se tuo mukanaan myös pettymykset ja katkerat itkut.

(tästä eteenpäin lukeminen vielä tällä kertaa jokaisen omalla vastuulla)

En ole onnistunut pitkään aikaan missään ja nämä pettymykset vievät minua koko ajan alaspäin.
Kukaan ei tule sanomaan, että "hei älä välitä" ja "kaikki on hyvin".
Olen onnistunut rikkomaan tukiverkostoni.
Miksiköhän?

Kun itse välittää toisista välillä tuskallisen paljon, niin kai sitä toivoo, että minustakin välitettäisiin yhtä paljon.
Tai edes vähän.
Että ei tarvitsisi tyhmyyksiä tehdä, ennenkuin joku kysyisi pahasta olostani jotain.
Mutta kun ei vaan saa yhtä ihmistä tajuamaan asioiden laatua, pistää se miettimään olenko koskaan ollut hänelle tärkeä.
Merkinnyt edes inasen.

Tänään kosketus. Väistin sen, kuin kertoakseni, että huomaa nyt helvetti asioiden olevan pielessä.
Ei sanaakaan. Välttelin katsetta. Poistuin yksin räntäsateeseen.
Askeleet. Joko nyt. Tajusit kaiken ja juokset perääni.
Ei tietenkään. Tyhmä toivomus.
Pikkupoika vain kisailee ystäviensä kanssa.
Kyyneleet polttelevat kasvojani.
En ole sen arvoinen, että perääni kannattaisi juosta.

Toinen ei vastaa puheluihin, eikä viesteihin.
Mitä hänelle tein?
Töiltäni ei riittänyt aikaa ja nyt maksan siitä.
Kolmannella puhelin äänettömällä.

Yksin pahan olon kanssa.
Itken voimattomana eteiseni lattialla.
Kipu vavisuttaa vartaloani.
Päättyykö tämä koskaan?

Muistan illalla lauletun kappaleen.
"Minä huudan varjoista maan"
Annan itseni Suuremman käsiin.
Kunpa saisin rauhan.

Ps. 130:1

Kipu osa 2/ Now there's not even breathing room between pleasure and pain

On se kumma miten voi yksi ihminen aiheuttaa näin paljon murhetta.
Ja varsinkin sitä, kun se henkinen paha olo muuttuu ihan konkreettiseksi kivuksi.
Siis, että oikeasti on paha olo ihan fyysisesti ja menee yöunet ja hauskanpito muiden kanssa tuntuu turhalta.

Miksi tällaista kipua sietää?
Miksei anna vaan olla?

Sanotaan, että kivun ja hyvän olon/nautinnon välillä ei juuri ole eroa.
Tai että se ero on todella häilyvä.
Onko tämä jonkinlaista masokismia?
Missä se nautinto on?
Ja siis onko sitä oikeasti?

Ihan sama, mutta en välttämättä jaksaisi tätä juuri nyt.
Pakko silti, koska ei osaa lopettaa välittämistä.

Say it right

In the day
In the night
Say it right
Say it all
You either got it
Or you don't
You either stand or you fall

When your will is broken
When it slips from your hand
When there's no time for joking
There's a hole in the plan

Oh you don't mean nothing at all to me
No you don't mean nothing at all to me
Do you got what it takes to set me free
Oh you could mean everything to me

I can't say that I'm not lost and at fault
I can't say that I don't love the light and the dark
I can't say that I don't know that I am alive
And all of what I feel I could show
You tonight you tonight

Oh you don't mean nothing at all to me
No you don't mean nothing at all to me
Do you got what it takes to set me free
Oh you could mean everything to me

From my hands I could give you
Something that I made
From my mouth I could sing you another brick that I laid
From my body I could show you a place God knows
You should know the space is holy
Do you really want to go?