Sunday, April 04, 2010
Tapahtui Filmtownissa
Wednesday, March 31, 2010
Redemption
Monday, March 15, 2010
Not quite like Tyra Banks
Tuesday, February 02, 2010
Shhhh
Monday, February 01, 2010
Mitä yhteistä on.....
Tuesday, January 05, 2010
Se o loppu ny
Haikeaa, mutta totta.
Helpottavaa, mutta hämmentävää.
Miten sitä kiintyykin johonkin paikkaan niin paljon,
vaikka joo tiedetään, että kaikki mitä olen siitä vuosien varrella puhunut ei välttämättä ole ollut kaunista.
Ehkä onkin siis kyseessä normaali ihmissuhde...ainahan siitä valitetaan, mutta koska sitä kerrotaan että todella rakastetaa...ei melkein koskaan. Pakko on sanoa, että kaikenlaisista huonoista henkilökemioista ja pilkunviilauksista huolimatta niin kyllä tämä on ollut ihan hyvä työpaikka. Suosittelen tätä sellaisille, joilla on nopeat liikeet, pitkä pinna ja luova näkemys.
Mutta siis as of today en sitten enää tule tähän firmaan astumaan työntekijän roolissa...mutta I never say never.
Gradu tulee valmistumaan ennen pitkää ja kesä voi olla kovinkin pitkä ja tuskainen ilman 'suolarahoja'.
Ja voihan siinä olla jotain perää, että you can take the girl out of Zara but you can't take Zara out of the girl.
Sunday, January 03, 2010
Bussireissu
Friday, January 01, 2010
New Year, New Resolutions
- Gradu, mielellään valmiiksi asti, mutta jos jotain esteitä ilmaantuu niin minun on kuitenkin pakko valmistua maisteriksi viimeistään vuonna 2011, että sillä aikataululla sitten
- Terveempi elämä. Tämän nyt pitää sisällään vaikka mitä, mutta sanottakoon vaikka näin, että minut pitää terveenä se, että saan tehdä niitä asioita jotka minua kiinnostavat
- Matkustaminen. Hieman haasteellisempaa tänä vuonna koska tulot tipahtivat nollaan irtisanoutumisen mukana, mutta silti tärkeää ja tavoiteltavaa myös vuonna 2010
- Tähän viimeiseksi tahtoisin laittaa, että avioliitto, mutta Dr. Philin mukaan uuden vuoden lupauksen pitäisi olla sellainen mihin voi itse vaikuttaa. Onkohan tämä sellainen asia? Jos ei ole niin laitetaan tähän viimeiseksi sitten, että lupaan tehdä jotain yllättävää oli se sitten mitä tahansa.
Monday, December 28, 2009
Sex and the City 2 - Another thing to look forward to
It's officially here...the trailer that is.
If I were a huge fan I would fight my way to NYC on May 28th.
There's definitely a thing to look forward to in 2010 :)
Sunday, December 27, 2009
7 päivää onnehen
Sunday, December 13, 2009
Katharsis
Monday, November 30, 2009
Friday, October 30, 2009
Odotus
Saturday, September 05, 2009
Gender balance
- jos naisella on miespuolinen kollega, jonka kanssa hän tulee hyvin juttuun on tämä toimiva suhde siihen pisteeseen asti kunnes nainen lakkaa tavalla tai toisella alistumasta. Tämä suhde elää sillä, että naisen tehtävänä on kunnioittaa ja ihannoida ylempänä olevaa miestä kuin isäänsä konsanaan.
- jos taas nainen on ylemmässä asemassa ei syvemmät suhteet miesten kanssa ole mahdollisia. Naisen on oltava tiukasti pomo, vaikka hän haluaisikin lähteä mukaan miehiseen huulen heittoon. Muuten eivät työt tule hoidetuksi, jos nainen ei ole nalkuttava ämmä. Näin ainakin matalapalkkaisissa ammateissa. Tiedä sitten häntä, että miten Nokialla.
- jos taas mies sekä nainen ovat suhteellisen samassa asemassa perustuu syvempi suhde seksuaaliseen vetovoimaan...tasolla tai toisella. Toinen joko miellyttää kovasti silmää tai on muuten vain todella hurmaava persoona. Tämän keskinäisen flirtin ei kuitenkaan tarvitse ikinä johtaa mihinkään, mutta sen olemassa olo mahdollistaa syvemmänkin ystävyyssuhteen.
- heidän kanssaan tullaan toimeen ilman mitään vetovoimaa, sillä yhdistävä tekijä (opiskeltava aine) sekä mahdolliset muut yhteiset intressit saattavat luoda hyviäkin ystävyyssuhteita.
- näiden miespuolisten tuttavuuksien ongelma on yleensä siinä, että heitä ei koskaan tapaa kampuksen ulkopuolella, koska he aina kuvittelevat että jos naispuolisia opiskelukavereita tapaa muualla on automaattisesti siirrytty astetta syvemmälle. Väärin! Välillä tekisi mieli hakata päätä seinään tämän asian takia...eikö kukaan enää katso amerikkalaisia college-elokuvia. On jätkäporukoita...totta, mutta myös niitä sähäköitä mimmejä, jotka ovat raivanneet tiensä ja voittaneet porukan luottamuksen.
- kuitenkin on huomattava, että yleensä opiskeluaikana solmittuihin miespuolisiin ystäviin törmää myöhemmin ja he ovat aina mukavaa jutteluseuraa...kunhan puhutaan oikeasta asiasta.
- nämä suhteet ovat niitä monimutkaisimpia. Näissä on nimittäin vuosien tuntemus ja tunteet mukana.
- miespuolisista ystävistä tulee kuin veljiä....vaikka toisinaan on päädyttykin tekemään jotain sellaista mitä veljet ja siskot eivät normaalisti tee. Tästä huolimatta he ovat luotetuimpia ja arvostetuimpia, koska he antavat aina rehellisen arvion tilanteesta kuin tilanteesta.
- ongelmat tulevat sitten tyttöystävissä...siis näiden miespuolisten ystävien tyttöystävissä.Kun nämä miespuoliset ystävät alkavat seurustella käy meille sinkkunaisille huonosti. Sillä he eivät enää tarvitse elämäänsä gender balanssia. Kaikki aika menee tyttöystävälle ja jos vielä oikein ilkeän tytön on vierelleen löytänyt ei tämä edes salli toista läheistä naista rakkaan miehensä reviirille.
Monday, August 31, 2009
Syksy
Sunday, August 16, 2009
chicas y maletas
Tuesday, August 11, 2009
500 €
Pete
Monday, August 10, 2009
No significant other at 26 equals crazy
Friday, July 31, 2009
Picture of the Week
Tuesday, July 28, 2009
Avomikä?
Friday, July 24, 2009
Lights! Camera! Work!
Thursday, July 16, 2009
I run for life
Minua on purrut juoksukärpänen.
Ja syytän tästä hieman erästä ystävääni, joka suhtautuu todella intohimoisesti juoksemiseen.
Mutta siis, aivopesua tai ei, en pääse eroon siitä hyvänolon tunteesta jonka pitkä lenkki saa aikaan.
Ymmärrän ihmisiä, jotka sanovat urheilun olevan huumetta.
Älkää käsittäkö väärin. En ole vielä juossut melkein yhtään.
Lenkkeily minulle on todella kovaa kävelyä 1,5 h.
Viime kerralla sitten innostuin ottamaan pari juoksuaskelta...ja jesta sehän meni kevyesti!
Olen kuitenkin realisti ja ymmärrän, että en voi noin vain yhdessä yössä tulla huippu- tai edes keskitason juoksijaksi. Tämä siis vaatii aikaa ja suunnitelmaa.
Thank God for Google. Ja allekirjoittaneella on suunnitelma.
Nyt ei muuta kuin kärsivällisyyttä.
Ja siis toivottavasti alku ei ole yhtä hankalaa kuin videon jääkarhulla :)
(ainakaan minä en juokse juoksumatolla...hihii)
Sunday, July 05, 2009
The I Do's
Tuesday, June 30, 2009
No comments
Tuesday, June 16, 2009
Scream & Shout
Monday, June 08, 2009
Fresh start
Saturday, May 02, 2009
Anti-Juno
Tuesday, April 14, 2009
Vacuum
Monday, March 30, 2009
Se vaikenee joka pelkää
Se vaikenee joka pelkää muiden mieltä
ja hiljeten väistää vain tyhmemmän tieltä
Sunday, March 15, 2009
Raivotar
Saturday, February 28, 2009
AWOL
Thursday, February 19, 2009
Sense and Sensibility
Tapoja on monia: yksi tarttuu pulloon, toinen suklaalevyyn, kolmas harrastaa suojaamatonta seksiä, neljäs vajoaa synkkiin ajatuksiin.
Kaikilla tavoilla on huonoja vaikutuksia terveyteen. Myös tunteiden märehtiminen heikentää terveyttä, niin fyysistä kuin henkistäkin. Vatvoja kuvittelee, että perinpohjainen pähkäily vie asian juurille. Sen sijaan edessä voikin olla vielä pahempi jumi.
"Vatvominen ei selvitä asiaa, mutta alakuloisuus ja masennusoireet lisääntyvät eivätkä vähene", kuvailee Jyväskylän yliopistossa työskentelevä tohtori Marja Kokkonen.
Hän on tutkinut tunteiden säätelyn vaikutuksia terveyteen ja kirjoitti siitä muun muassa Lääkärilehteen joulun alla.
"Ahdistus lisääntyy ja keskittymiskyky vähenee, kun huomio keskittyy asian vatkaamiseen. Ongelmanratkaisutaidot heikkenevät." Märehtiminen myös kutsuu mukaan aiempia ikäviä muistoja. Lopulta voi kuvitella, että koko elämä on mennyt vinoon.
Seurauksena näyttää olevan tukku huonoja vaikutuksia: myönteiset tunteet vähenevät ja terveys tuntuu heikommalta. Pelot ja huolet kasvavat, sepelvaltimotaudin riskit lisääntyvät, hoitoon hakeutuminen voi viivästyä, ja itsemurha tulee ajatuksiin helpommin.
Vaarallista on myös tunteiden tukahduttaminen. Sen ja märehtimisen vastakohta eli tunteiden ilmaiseminen taas on yleensä hyvästä. Omat reagointitavat eivät kuitenkaan ole muuttumattomia, vaikka taipumus onkin pysyvä.
"Tavoite on huomata, että pyöritän taas tätä samaa levyä", Kokkonen sanoo.
Tuesday, February 10, 2009
High and Dry
Tyypillinen ilta.
Pitäisi lukea, mutta netissä pörrään.
Olen salaa taas alkanut fanittamaan Jamieta, joka räjäytti tajuntani Tavastialla joku kolmisen vuotta sitten.
Oikeasti minun piti kirjoittaa yhdestä ruotsalaisesta tytöstä, joka hämmästyttävästi onnistuu tienaamaan joku 5000 e kuussa siitä, että hän vain bloggaa, mutta Lotta ehti ensin.
En siis kirjoita.
Laitan sitä vastoin Jamien musiikkia, joka saa luvan rauhoittaa minut tältä illalta lukemaan sitä tyhmää kasvatuspsykan kirjaa.
Toivon, että kannustatte minua pääsemään sen tentin tällä kertaa läpi :)
Monday, February 09, 2009
No significant other at 25 equals crazy
Sunday, February 08, 2009
Doubt
Thursday, January 29, 2009
Näkymätön lapsi
Tuesday, January 06, 2009
Old habits and breaking them
Sunday, January 04, 2009
Ice-dancing queen

Friday, January 02, 2009
New Beginning
It's hard to believe that it came to this.
You paralysed my body with a poison kiss.
For 40 days and nights I was chained to your bed.
You thought that was the end of the story.
Something inside me called freedom came alive.
You told me my darling,
without me, you're nothing.
You taught me, to look in your eyes
and fed me your sweet lies.
Suddenly someone will stare
in the window.
Looking outside at the sky
that had never been blue.
There's a world without you
I see the light.
Living in a world without you.
There is hope to guide me
I will survive!
Living in a world without you.
--------
You put me together
then trashed me for pleasure.
You used me again and again
abused me, confused me.
Suddenly naked I run
through your garden.
Right through the gates of the
past and I'm finally free.
There's a world without you
I see the light.
Living in a world without you.
There is hope to guide me
I will survive!
Living in a world without you.
It's hard to believe that it came to this.
You paralysed my body with a poison kiss.
For 40 days and nights I was chained to your bed.
You thought that was the end of the story.
Something inside me called freedom came alive.
Living in a world without you.
Thursday, December 25, 2008
Poissa
Wednesday, December 24, 2008
Love actually
Tässä tämän postauksen yhteydessä kidutan itseäni hieman . En löytänyt tätä Love Actuallya dvd:llä, joten en voi sitä tänään yksin katsoa ja voimistaa mietteitäni rakkaudesta, siitä joulun todellisesta sanomasta.
Ehkä Youtubessa hetki sitten katsomani pieni klippi elokuvasta oli kuitenkin riittävästi, sillä totuus on, että mukavampaa on olla yhdessä ja siis todella niiden ihmisten kanssa joista pitää, kuin panostaa suunnaton määrä rahaa lahjoihin ja muuhun krääsään ja viettää joulu enemmän tai vähemmän masentavassa seurassa.
Haluan tähän loppuun vielä toivottaa kaikille hyvää joulua ja toivon että saisitte viettää joulun rakkaiden ihmisten keskellä, sillä vaikka minä tänään omasta valinnastani(?) olenkin yksin joulun tahdon uskoa siihen että
Love actually is all around us!
Monday, December 22, 2008
Joulukortti
Sunday, December 21, 2008
Suku on pahin
Friday, December 19, 2008
No number
Monday, December 15, 2008
Pah
Thursday, December 11, 2008
Yhdestoista luukku
hukata ainoat avaimet
pestä hiukset sadevesiämpärissä
kävellä kenkäni pilalle
Haluan juoda miehen pöydän alle
väsyttää loput puheillani
lähteä kun pitäisi jäädä
jäädä kun pitäisi lähteä
Haluan rakastaa kerran tyttöä
herätä oudosta asunnosta
valehdella nimeni ja ammattini
pestä numeron kämmenselästä
Sitten olen valmis sinun pitää omanasi
Sitten olen valmis sinun pitää omanasi
Haluan istua jalkakäytävällä
muistamatta mistä olen tulossa
tietämättä minne olen menossa
lähteä lentokentälle
Haluan ajaa vieraaseen satamaan
hukata puhelimen rantaveteen
joutua ikuiseen katveeseen
Haluan pudota kalliolta
löytyä elävänä käteni kipsiin
sairaalaan kukkia
joita en ole enää näkemässä
Haluan kiusata vierasta lasta
varastaa lompakon
saada sähköiskun pistorasiasta
ja lyödä kerran kunnolla
Sitten olen valmis sinun pitää omanasi
Wednesday, December 10, 2008
Kymmenes luukku
Tuesday, December 09, 2008
Yhdeksäs luukku
Monday, December 08, 2008
Kahdeksas luukku
Sunday, December 07, 2008
Seitsemäs luukku
7. joulukuuta
Sunnuntait ovat niin turhia....
mutta yritetään silti jotain.
Oikeastaan tämän postauksen videon olisi voinut myös liittää toisen päivän postaukseen koska myös tämä bändi julkaisi saman nimisen levyn ja vielä samana päivänä, mutta se on nyt tässä.
Saanpahan pohtia sitä, kannattaako kymmenisen vuoden takaisesta vielä pitää kiinni?
Niin...riippuu varmaan siitä mikä oli suhteen laatu.
Minulle se oli kaikki kaikessa, joten taidan pitää...ainakin hetken.
Saturday, December 06, 2008
Neljäs, viides ja kuudes luukku
- suosittelen elokuvaa The Fall
- olen onnellinen, että olen löytänyt elämääni niin ihania uusia ystäviä kuten Kestin, Inga ja Robyn
- Love Actually
- Taas yhdet juhlat joiden olisi toivonut jatkuvan ikuisesti.
- Kuvittelenko vain, että olen onnellisempi englanniksi...
- The west wind moves on the fields of barley
- itsenäistä ja markkinaa, hienoinen heikotus tekee kaikesta vieläkin kamalampaa
- Olen unohtanut Maamme-laulun sanat, The Star-spangled Banner sujuu kuitenkin
Wednesday, December 03, 2008
Kolmas luukku
3.12 vuonna 1947 sai ensi-iltansa Tennessee Williamsin näytelmä A Streetcar Named Desire eli suomeksi Viettelysten vaunu. Pääosia näyttelivät tuolloin 23-vuotias Marlon Brando (Stanley Kowalski) Jessica Tandy (Blanche Dubois) ja Kim Hunter (Stella Kowalski).
Näytelmä ei ole mitenkään monisyinen, oikeastaan se on aika yksinkertainen, mutta kerronnassa on onnistuttu täysin. Lyhykäisyydessään Blance tulee vierailulle sisarensa Stellan luokse, ja Stellan mies Stanley ja Blanche eivät voi sietää toisiaan. Tämän konfliktin kehittymistä seurataan näytelmässä aina loppuhuipennukseen saakka, jossa Stanley raiskaa Blanchen ja suistaa tämän elämän täysin raiteiltaan. Blanche viedään lopulta pakkopaidassa mielisairaalaan.
Varsinkin tämä näytelmän loppuhuipennus oli hieman liikaa neljäkymmenluvun lopun yleisölle, sillä aikaisemmin ei oltu lavalla nähty näin seikkaperäistä kuvausta väkivallasta ja seksistä.
Tätä kuvastaa hyvin se, että kun verho laskeutui, niin yleisössä vallitsi täysi hiljaisuus ennen kuin yleisö puhkesi taputtamaan, ja näitä taputuksia sitten kuunneltiin seuraavat puolituntia taukoamatta.
Vuonna 1951 näytelmä siirrettiin myös valkokankaalle, mutta pienellä poikkeuksella.
Katolisen kirkon vastustuksesta yritettiin poistaa elokuvasta raiskauskohtaus, vedoten siihen, että se on aivan liian säädytöntä katseltavaa. Williams piti tätä kohtausta kuitenkin niin oleellisena, että ei suostunut poistamaan sitä. Lopulta päädyttiin kuitenkin kompromissiin ja täten elokuvan lopussa Stanley saa teostaan rangaistuksen, ja viimeisessä kohtauksessa Stella jättää hänet.
En osaa täysin eritellä miksi pidän niin paljon tästä näytelmästä, ehkä se on teksti ja loistavat repliikit, ehkä se on näyttelijöistä ja tulkinnasta kiinni.
Yksi repliikki on kuitenkin vuosien varrella jäänyt mieleen ja mietityttänyt monesti.
Blanche toteaa (en kyllä nyt muista kenelle) että
"Whoever you are, I have always depended on the kindness of strangers. "
Niin, pitääkö häntä nyt naivina, vai hyvin onnellisena ja viisaanakin.
Ehkä tuossa on jotain järkeä kuitenkin, vaikka niin että jos mietimme miten itse kohtelemme meille täysin tuntemattomia ihmisiä. Autammeko vai kävelemmekö pois?
Tuesday, December 02, 2008
Toinen luukku
Monday, December 01, 2008
Erilainen joulukalenteri
Sunday, November 30, 2008
Viimeinen kerta
On turha yrittää keksiä pyörää uudestaan, kun joku on sen kerran jo keksinyt. Samoin on oikeiden sanojen kanssa.
Vaikka tämä kappale kertookin romanttisen suhteen päättymisestä, niin minä yhdistän nämä sanat myös syvällisen ystävyyssuhteen päättymiseen.
Kunpa vain se, jolle tämän kappaleen laulaisin, ikinä lukisi tätä blogia ja ymmärtäisi tekemänsä virheet.
Näin ei tule käymään, sillä virheistään oppii vai elokuvissa, mutta ehkä universumi ymmärtää...
Monday, November 24, 2008
Suihkuverho
Tuesday, November 18, 2008
Kaunis Poika
Cuckoo
Sunday, November 16, 2008
Starbucks in Finland?
Saturday, November 15, 2008
Tuoksu
Tuesday, November 04, 2008
Väärä verbi
Wednesday, October 29, 2008
Onko vielä aikaa?


Look at them and weep!